Kurt Grahn 1987

Kuljettajan työ on kutsumustyötä

Vuotuinen ajokilometrisuorite 1,1 miljoonaa kilometriä... kalustolla, joka käsittää 13 autoa, joista kuusi täysperävaunua, saman verran puoliperävaunuja ja yksi jakeluauto…
Kaikki tämä 16 työntekijä voimin, joiden johdossa Ruth ja Kurt Grahn, seuraavina ajojärjestelijä ja laskuttaja/palkanlaskija ja tusina kuljettajia, joista heistäkin kaksi perheenjäsentä.

Yritys nimeltään Kuljetusliike K Grahn & Kumpp. Ky Toimipaikka Hanko, josta käsin linjaliikennettä neljällä autolla linjalla Hanko-Tammisaari-Helsinki, -räjähdysainekuljetuksia kahdella autolla koko valtakunnan alueella, ulkomaanliikennettä (lähinnä Railshipin maahantuomien irtoperien vetoa) kolmella autolla ja sopimus-, tilaus- ja lähiliikennettä myös kolmella autolla. Vuodesta 1956 alkaen.

Hevonen ja rattaat
Mutta kaikki alkoi jo vuonna 1945, jolloin Kurt Grahn, kuten monet ikäisensä, oli uranvalinnan edessä. Yli viisi vuotta kestänyt ”maaottelukomennus harmaissa” oli päättynyt. Ikää oli tuolloin miehellä jo 28 vuotta – aikamiehen toimiin. Itsenäinen piti olla eikä yhteen paikalla tehnyt mieli sitoutua: niinpä Kurt Grahn päätti ryhtyä ajuriksi. Hevonen rattaitten eteen ja menoksi! Jo parin vuoden kuluttua heppa kuitenkin vaihtui autoksi. Merkki oli Ford Thames ja sen kera syntyi sopimusajo naapurikaupungin meijerin kanssa. Ajotehtävä käsitti maidon keräilyn maataloista. Keräily piti silloin suorittaa tosi varhain: jo klo 3-4 aikaan alkoi työ. Eikä vuodessa ollut kuin yksi keräilyvapaa – se oli joulupäivä! Eli Grahnilla oli runsaasti aikaa päivisin. Iltapäivisin hänet tapasi satamasta proomuja purkamasta. Tiiliä, sementtiä ja halkoja. Käsipelillä. Hartiavoimin. Jos satamatöiltä liikeni aikaa, oli heikka-ajoa aina tarjolla kiitos kovan jälleenrakennusvauhdin.

Ensimmäinen diesel v. 1950
Vuoteen 1950 mennessä oli käynyt selväksi, että yksi auto oli liian vähän. Toinen Thames ostettiin. Saman vuosiluvun alussa Grahn hankki myös ensimmäinen dieselinsä , 84-heppaisen Fargon, jonka kantavuus oli peräti 4,7 tonnia. Tällä ajokilla aloitettiin kaukoliikenne; aluksi satunnaisia noutoja Helsingistä ja Turusta, vuodesta 1956 säännöllisesti kolmasti viikossa Helsinkiin.
Grahnin yrityksen ensimmäiset vakituiset toimeksiantajat olivat SOK, Kontino, Valtameri ja Telko Helsingistä, Suomen Väriteollisuus Oy ja paikalliset kalatukkukauppiaat ja puusepänteollisuus Hangosta.

Vuosi 1962: Volvo ja Scania
Tathi kiihtyi. Vuonna 1959 Kurt Grahn osti ensimmäisen puoliperävaununsa, jossa veturina oli Magirus Deutz Saturn ja vedettävänä 10 metrin pituinen yksiakselinen kyläsepän tekele. Kantavuus silloisilla akselipainoilla oli ”mahtavat” 8,5 tonnia. Vaikka auto oli hyvää saksalaista laatutyötä, ei se toiminut hyvin Suomen oloissa. Sitä oli kuitenkin kestettävä vuoteen 1962, jolloin Grahn osti ensimmäisen uuden Volvonsa ja pari vuotta myöhemmin ensimmäisen uuden Scaniansa, joissa merkissä hän on pysynyt Scanioiden lukumääräisesti hiukan johtaessa.

Railship aloitti
Satamakaupunkina Hanko tarjosi 50- ja 60-luvuilla paljon talviajoja. Valitettavasti uudet superjäänmurtajat pystyivät pitämään talvista huolimatta ja niinpä satama-ajot supistuivat lähes olemattomiin. Mutta uusi satama-ajojen tuleminen koettiin vuonna 1975, jolloin junalautta Railship aloitti toimintansa. Nyt ajetaan tätä Hanko-Travemünde-väliä kahdella lautalla neljästi viikossa ja kolmas lautta on tulossa. Sen myötä viikkovuorot lisääntyvät kuuteen – jopa seitsemään kertaan. Tämän liikennemuodon ja Suomen vapaasatama-toiminnan avulla maatieliikenne Hangosta ja Hankoon on oleellisesti vilkastunut ja Grahnilla on riittänyt töitä: Myös huolintaliikkeet ovat nyt Grahnin toimeksiantajia.
Kilpailu kuljetusalalla on aina ollut Hangossa kova, ja tuntuu Grahnin mielestä entisestään kiristyvän. Haasteisiin on ollut vastattava entistä kovemmalla työpanoksella ja tehokkuuden nostamisella mm. erilaisilla tavaratilavaihtoratkaisuilla.
Kurt Grahn pitää erittäin vallitettavana sitä, että niin monia merkittäviä kuljetusalan perheyhtiötä on poistunut kuljetusketjusta. Milloin myynnin, sulautumisen, epäonnistuneen sukupolvenvaihdoksen tai jopa konkurssien johdosta. Näin on käynyt mahdollisesti kasinotaloutta harjoittavien kuljetusorganisaatioitten esiinmarssi. Kurt Grahn ei henkilökohtaisesti kuitenkaan usko näiden viihtyvän kovin kauna kuljetusmarkkinoilla, koska katemarkkojen saanti tällä alalla on paljon työläämpää kuin elinkeinoelämän alueella yleensä.

Kiitos kuljettajaille
Evääksi tämän päivän kuljettajille antaa 70-vuotias Kurt Grahn lämpimät kiitoksensa alalle antautumisesta, kiitoksensa alalle antautumisesta, koska hänen käsityksensä mukaan kuljettajan työ on kutsumustyötä, joka on sekä raskas että joskus jopa vaarallinenkin ammatti sitä harjoittaville.